maanantai 24. kesäkuuta 2013

Prinsessan ryöstö - ilahduttava seikkailuelokuva



Rob Reinerin Prinsessan ryöstö (The Princess Bride, 1987) on lähtökohtaisesti perinteinen prinsessasatu prinsessoineen, prinsseineen, jännittävine juonenkäänteineen, jättiläisineen, hyviksineen ja pahiksineen. Kertalaakista osuva ja uppoava huumori ja huvittavat hahmot tekevät elokuvasta kuitenkin paljon suuremman kuin pelkän Disney-tyylisen hömppäseikkailun.

Tarina alkaa perinteisesti ihanan Buttercup-neidon ja alempaan kastiin kuuluvan Westley-rengin rakkaudentunnustuksilla ja lemmenvaloilla. Ikuinen rakkaus uhkaa jäädä haaveeksi, kun Westley joutuu lähtemään rakkaansa luota ja sattumien kautta Buttercup lupautuu ihanankamalan äklön prinssin puolisoksi. Tarinaan limittyy joukko varsin erikoisia ja persoonallisia hahmoja ja lienee kai sanomattakin selvää, että elokuva etenee kohti onnellista loppua.

Elokuvan kehyskertomus toimii mielestäni poikkeuksellisen hienosti. Siinä isoisä lukee Prinsessan ryöstö -tarinaa sairaalle lapsenlapselleen, joka alkuun suhtautuu tarinaan kielteisesti ja ällöää pussauskohtauksia, mutta joka elokuvan edetessä eläytyy tarinaan aina enemmän ja lopulta toivoo, että isoisä tulisi lukemaan tarinan hänelle myös seuraavana päivänä. Sympaattinen parivaljakko saa tarinan limittymään hienosti arkeen ja lisää elokuvaan huumoria.

Huumoria oli tosin muutenkin riittämiin ja se oli juuri sellaista Monty Python - tai sankarit sukkahousuissa -henkistä oivaltavan pöhköä, joka miellyttää allekirjoittanutta kovasti. Etenkin dialogi hymyilytti minua useampaan otteeseen. Ihan parasta oli myös se, että en voinut välttyä siltä tunteelta, että näyttelijöillä on ollut valtavan hauskaa, kun he ovat kuvanneet kohtauksia. Prinsessan ryöstö ei ollut mikään maailmankatsomusta mullistava elokuvanautinto, mutta väsyneen maanantai-illan piristäjänä se toimi vallan mainiosti.


Plussaa: R.O.U.S ja taistelu sen kanssa, en kestä miten mahtavaa! (= Rodents of unusual size, eli epätavallisen kookkaat jyrsijät)
Miinusta: Ei liene elokuvan, vaan valtavan väsymyksen, vika, mutta väkisinkin aloin pilkkiä kesken pisimpien toimintakohtauksien.
Arvostelu: ★★★

1 kommentti:

  1. Hei, hauskaa, että olet perustanut myös tällaisen elokuvablogin kirjablogisi rinnalle!

    Olen joskus kuullut tästä elokuvasta ja kirjoittamasi perusteella vaikuttaa siltä, että minun pitäisi ehdottomasti nähdä tämä! Ah, prinsesstarinat <3

    VastaaPoista